PAKINAPERJANTAI: Sisko ja sen veli
Isoveljeni on noin vuoden minua vanhempi. Vuoden, yhdeksän päivää, seitsemän tuntia ja kahdeksantoista minuuttia. Likimain. Olimme aika tutkapari. Ei uskoisi, miten paljon luovia tempauksia kaksi pientä keksii enemmän kuin yksin ehtisi. Hupaisana keksintönä mainittakoon valtava simuloitu lumisade kahdesta paketillisesta suorakaidevaippoja. Äiti ja isä eivät ilahtuneet kuulemma. Tosikot.
On valokuvia, joissa istumme rivipotalla lukemassa kirjoja - isoveljen kirja on oikein päin, minun kirjani ... toisin päin. Toisessa kuvassa olemme levittäneet likapyykin kuivumaan olohuoneen lattialle. Pesimme pyykit kylpyammeessa käsin. Harmi, ettemme tajunneet käyttää saippuaa. Tai vääntää pyykkiä hieman kuivemmaksi.
Ehkä kekseliäin ja taiteellisin kokeilumme oli kuitenkin naapurin sedän tummanvihreän kuplavolkkarin maalaaminen voikukilla eräänä kauniina kesäpäivänä. Setä oli taiteellisesti melko torso, sillä hän ei arvostanut taidettamme lainkaan. Tämän seurauksena emme saaneet vähään aikaan viikkorahaa. Sillä kuulemma maksettiin auton pesettämistä.
Oi niitä aikoja.
On valokuvia, joissa istumme rivipotalla lukemassa kirjoja - isoveljen kirja on oikein päin, minun kirjani ... toisin päin. Toisessa kuvassa olemme levittäneet likapyykin kuivumaan olohuoneen lattialle. Pesimme pyykit kylpyammeessa käsin. Harmi, ettemme tajunneet käyttää saippuaa. Tai vääntää pyykkiä hieman kuivemmaksi.
Ehkä kekseliäin ja taiteellisin kokeilumme oli kuitenkin naapurin sedän tummanvihreän kuplavolkkarin maalaaminen voikukilla eräänä kauniina kesäpäivänä. Setä oli taiteellisesti melko torso, sillä hän ei arvostanut taidettamme lainkaan. Tämän seurauksena emme saaneet vähään aikaan viikkorahaa. Sillä kuulemma maksettiin auton pesettämistä.
Oi niitä aikoja.
Tunnisteet: pakinaperjantai
posted by Laurier Rose | 19:44
11 Comments:
Hauska pakina!
Kiitos Laurier Rose! =)
Kiva tarina!
Pieni ikä ero lähentää lapsia varmasti. Minulla ja sisarellani on kuusi ja puoli vuotta ikäeroa. Lapsena tuo ikäero teki sisarestani minulle rasitteen, ja teininä ollessa pikkusisko oli jo oikea kiusankappale. Aikuisena ikäeroa ei sitten huomaakaan. Onneksi.
Kiva tarina. Lapset ovat terveitä kun he leikivät!
t: Tekosyy
http://tekosyy.vuodatus.net/
Teissä on varmaan ollut kestämistä :)
Kuvaamasi luovuus on varmaan edelleenolemassa ja odottamassa irtipääsyään. Aikuisen järkevyys usein harmittavalla tavalla peittää lapsen luovuuden. Onneksi ei aina.
Pidin tekstisi ytimekkyydestä.
Sujuvasti kirjoitettu.
Olipa tylsä naapurin setä.
Kiitos kaikki! :)
Jaana, olet luultavasti oikeassa. Pieni ikäero ainakin meidän kohdalla on lähentävä tekijä. Olemme aina kasvaneet rinnakkain.
Tekosyy ja Allyalias,
Ollaan oltu todella terveitä, ja luovuus on välillä purkautunut vanhempien mielestä ei-toivotulla tavalla. :D Hyvin ne kuitenkin kestivät.
Isopeikko,
täytyy tunnustaa, että päähän paksahtaa turhankin usein melkoisen mielikuvitusrikkaita aatoksia ja keksintöjä. Aikuisen pidättyvyys estää toteuttamasta suurimman osan, mutta ... :p
Rosaio,
eikös vain ollutkin huumorintajuton ukko! ;D
Hieno pakina, oli viihdyttävä ja humoristinen arkisen hyvällä tavalla. Nautin tunnelmasta, kiitos!
Kyllä ne nähtävästi sitten sisko ja velikin tappelee. Luulin ihan toisin. On teillä kommervenkkejä sitten ollut :) Ei oo käyny lapsuus ainakaan tylsäksi!
Tervehdys, Salka ja Hansu!
Kyllä ne siskot ja veljetkin kähisee. ;D Pieninä paljon, nykyään ei lainkaan.
Olemme olleet kyllä ehtiväisiä, mutta tuskin sen ehtiväisempiä kuin muutkaan ikätoverit... :p Mitään en tunnusta.
Lähetä kommentti
<< Home