PAKINAPERJANTAI: Nautinto
Hetki rentoutusta, ja samalla voi katsoa muiden menoa lasit otsalla.
Ei kun menoksi. Parisataa metriä lämmittelyä taas, sitten vielä vähäsen uimalautaa ja taas parisataa rentoa menoa. Sitten vielä viimeiset kolmesataa metriä kovaa vauhtia, lepo ja satanen jälkilämpöä.
Venyttely hämärässä saunassa, sitten rojotusta silmät kiinni. Täydellistä.
Kuva Turun kaupungin www-sivuilta: Impivaaran uimahalli, luulen
Tunnisteet: pakinaperjantai
posted by Laurier Rose | 18:00
6 Comments:
No heh, minulle puolestaan tuo olisi lähinnä painajainen :))
Oi, pystyin oikein eläytymään, vaikka pienemmässä mittakaavassa, ilman mitään kilvoittelua tai ylenmääräistä suorittamista. Vesi on ihana elementti, liikunta elähdyttävää ja saunan lämpö raukaisevaa. Ah. Pelkkä ajatuskin tuo hymyn :)
Näin olen kuullut kerrottavan että uiminen voi olla kivaa. Mutta minulla jäi traumoja lapsuuden läheltä piti-tilanteesta, enkä ole koskaan ollut vedessä kotonani. Porekylvyssä kyllä nautin minäkin...
"...sitten rojotusta silmät kiinni": mukaansatempaava loppuhuipennus, jota tekee mieli kokeilla kerran jos toisenkin ;)
Uidessa tulee kyllä sellainan hyvä euforia. Mä meen myös usein: "kyllä mä vielä pari altaan mittaa jaksan" teemalla.
Ohhoh, kun mukamas on niin kiire ettei blogiin ehdi. :p Kiitos kaikille kommenteista!
Tienpäällä, makuja on monia. ;D
Rita, paras kilvoittelu on itsensä kanssa kilvoittelu. *mielipide* Siksi pidänkin uimisesta, enkä esimerkiksi pallopeleistä. Jos ei tee mieli reuhtoa, ei ole pakko. Voi vain nauttia haluamallaan tavalla. :)
Allyalias, ei sille traumalle mitään voi. :-/ Onneksi on porealtaat, niin voi kelluskella ja nauttia vedestä lojumalla. :))))
Paju, sauna on oivallinen loppuhuipennus. Lämmin ja hämärä. :) Ihana.
Hansu, välillä iskee hulluus, joka kostautuu usein maitohappoina parin päivän päästä. :p Ei aina malta rauhallisesti kuntoilla - oman kunnon mukaan. Pitäähän rajansa tuntea, eikö? ;D
Lähetä kommentti
<< Home