Kuulumisia: valoisampaa, eikös juu?

Joulun alla oli "mukava" maailmanlopunfiilis. Ehkä se paistoi edellisestä päivityksestäkin läpi. ;o

Joululoma tuli ja meni - valtaosin migreenin ja lojumisen välimaastossa. Tuli kyllä siivottuakin, ja sukulaisia tuli nähtyä. Muuten taisin surren osan aikaa maata nojatuolissa. Hyvää teki kyllä.
Uudenvuodenlupausta en tehnyt, mitä turhia. Parhaani teen taas tämänkin vuoden kanssa, mutten mitään kestävän kehityksen aihetta viitsinyt keksiä.

Lapsille tupsahtaa serkku maailmaan kesäkuussa. :) Kauhian kiva. :))))))

--

Pikäisen yhteenvedon jälestä kevään aiheisiin. Tänään oli esikoisen diagnoosiaika, eikä yllättänyt yhtään: asperger tuo on ja nyt sitten virallisestikin. Ilahduttavaa saada nimi kuitenkin asiantuntijoiltakin. Vielä ilahduttavampaa oli, että hoito jatkuu nyt tuolla, kunnes on aika jatkaa nuorisopsykiatrian parissa. Päättivät, ettei ole järkeä pompottaa paikasta toiseen, kun puolestatoista vuodesta puhutaan muutenkin. Jei. Helpottaa sikäli, ettei uuden ihmisen kanssa tarvitse aloittaa alusta taas.
Mitä siitä sitten seuraa? Niinpä. Katsotaan. Toive olisi meillä, että olisi alaluokat ainakin tuossa koulussa, jos se onnistuu. Jos ei kerta kaikkiaan suju, niin sitten siirtoa koitetaan erityisluokalle.

Apua sieltä täältä, sopeutumiskoulutusta, KELAn kanssa vääntöä kuntoutustuestä, että pääseen sopeutumiskoulutukseen (sitä ei kuulemma saa, ellei KELAlta ole kuntoutustukipäätöstä - eli itse maksaminen ei tule kysymykseen, jos KELA pyörätää TYKSin lausunnon. Interesting.)

Tärkeintä on kuitenkin, että tukea saadaan, emmekä ole yksin pohtimassa isoja päätöksiä. Kyl se siit.

--

Tätä vuotta voisi luonnehtia killeriksi. Ensi vuotta voisi luonnehtia tuplakilleriksi. No ei se nyt kaksinkerroin paha ole, mutta kohtuullisen nujertavalta se aluksi kuulostaa. :P Mistäpä ei selviäisi, kun oikein yrittää? Ehkä siitä EI tule niin rankkaa, kun paikka on tuttu ja oppilaat myös. Kollega lupasi apua. Harjoittelijoiden ohjaaminenkin menee varmaan iisimmin, kun ei ensimmäistä kertaa ole asialla.

Siitä selviää. ;o

Nyt on siis loman jälestä varovaisen positiivinen olo. Kauankohan sitä kestää? :D Hiihtolomaan saakka toivottavasti. Sitten pääsiäiseen. Sitten kesään. Dippadai.