Aurinko!

Valon lisääntynyt loiste hämää. Herään (ja lapsetkin heräävät) aamulla liian aikaisin. Pitäisikö tänä vuonna hankkia ne kauan puhutut pimennysverhot? Pitäisi. Maanantaina menen töihin myöhään. Jospa sitä ennen kävisin.
Mitäs siitä kitisen? En mitään. Ihan mahtava lähteä töihin aamuaikaiseksi, kun on oikeasti ihan valoisaa jo. :)))) Kuisti (taas) siistiksi, niin siemenustutukset mahtuvat edes jonnekin. Viikonloppuna pukkaa päivällisvieraita, joten taidan vielä vähän odottaa.

Töitä on jäljellä alle kaksi kuukautta. :o Omituinen tunne. Toisaalta vähän ahdistaa, miten rahatilanteen kanssa käy, mutta luottamus töiden jatkumiseen jossain muualla on suuri. Jos ei jatku, opiskelen sitten. Tekemistä kyllä on. ;)

Esikoisen vanhempainvartti oli sitä mitä odotinkin. Poika parka, miten jotkut asiat tekevät elämän hankalaksi. Sovimme opettajan kanssa, mihin keskitymme kotona ja koulussa. Terapia alkavaa joskus ensi syksynä.

Poika tuntuu ilahtuneelta (vaikka palaute ei ollutkaan kivaa hänelle). Hän sai vaihteeksi "oman" huoneen yläkerrassa, joten omaa rauhaa on manrginaalisesti enemmän. Vahdimme sekä kotona että koulussa läksyjen tekemistä. Opetamme järjestelmällisyyttä. Toivottavasti sitkeys tuottaa tulosta. Tuottaa se.

Väsyttää. Jospa menisin aikaisin nukkumaan.