Facebookia mukaellen: Örp. Töitä.
Jollain tasolla olen tajunnut kevään tulleen. Linnut laulavat kun lähden töihin. On jumalattoman valoisaa. :) Kurreilla on menossa kevätvauhti. Säksätys kuuluu ja hännät nytkivät. Hauskaa. Pihasta on tullut vellikattila parissa päivässä.
Pakko se on uskoa. Pysyisi lumi kauemmin, kun en juuri nyt ehdi vielä mukaan kevääseen. Odottaisi vielä jokusen viikon, että koeviikko olisi ohi, numerot annettu, ja aikataulu vuoden kevein.
Lähden oppilaiden kanssa Sveitsiin vapun alla. CERN kutsuu. :) Paluu on vappuaattona. ;o Onneksi on viikonloppuvapaa silloin.... Kiva reissu tulossa, mutta järjestäminen on aika homma, vaikken sitä yksin puuhaakaan.
Harjoittelijat ovat piristäviä ja toisaalta iso vastuu. Välillä tuntuu, ettei minusta ole ohjaamaan ketään, ja välillä tuntuu loistavalta. Hommaa piisaa. Päivä, jolloin lukujärjestyksessä on yksi tunti, venyykin 8-17 koululla ja 17:30-02:00 kotona. Jösses. Ehkä olen vain liian tunnollinen. Jossain voisi varmaan oikaistakin.
Mahtia.
Päätin tänään oikein tehdä irtioton, ja lopetin työt ennen puoltayötä! Aion kaatua kohta naamalleni punkkaan. Huominen on tai ei ole pulkassa, mutta nyt piisaa. Emmää jaksa. Yksi nukuttu yö voi auttaa taas perjantaihin.
Viikonloppu menee kokeita laatiessa, koska koeviikko alkaa taas keskiviikkona (vai torstaina). Jos kerrankin olisin ajoissa valmis, enkä viimeisenä iltana. Herkullinen ajatus. oppilaille pitää veivata vielä kertaustehtäviä ja synteesejä kurssista, mutta kaiken kaikkiaan olen lähes aikataulussa. Miniläppäri on selkeästi auttanut organisoinnissa, eli jokainen tuhlattu sentti on ollut hyödyksi.
Perheessä surkuhupaisia uutisia, ja toisaalta kauhistuttaa. Jos innokas ope tekeekin lastensuojeluilmoituksen? :| No sitten tekee, eipä meiltä luurankoja kaapista löydy. Ei voi tähän selittää, mistä on kyse, mutta aika uskomatonta - itkisikö vai nauraisiko? Ensin jälkimmäistä, sitten ensimmäistä, ja kollegalle tänään vuodatin lounaalla. Sitten taas väsyneenä hetkenä ensimmäistä.
No kevät on jo täällä, ja aikataulu kevenee. Sitä odotellessa. Hullun ammatin olen hommannut, mutta on tässä puolensa.
Kukkarintamalla on suru-uutisia. Aloe kupsahti. Ilmeinen liikakastelu iski, kun sillä lailla mätäni jaloilleen. (Kauhee löyhkä. :D) Posliinikukka ei kasva eikä kuole. Onkohan se muumioitunut? Suka-aloe on piristynyt, ja tekee taas uutta vauvaa. kohta on vauvoja siellä täällä. :) Kukkavauvoja. Ja sukulaisvauva. <3
Anopinkieli ja anopinhammas pitävät hoitamistyylistäni. Samoin orkideat ovat vihreitä, vaikka kukkiminen onkin nihkeää. Pidän jostain syystä niiden juurakoistakin, joten olkoot kukkimatta. Välii, kun en kuitenkaan jouda niitä ihailemaan.
Jokohan sitä kohta jostain innostuisi? Nukkumisesta ainakin. *menijo* *kuarsaa*
Pakko se on uskoa. Pysyisi lumi kauemmin, kun en juuri nyt ehdi vielä mukaan kevääseen. Odottaisi vielä jokusen viikon, että koeviikko olisi ohi, numerot annettu, ja aikataulu vuoden kevein.
Lähden oppilaiden kanssa Sveitsiin vapun alla. CERN kutsuu. :) Paluu on vappuaattona. ;o Onneksi on viikonloppuvapaa silloin.... Kiva reissu tulossa, mutta järjestäminen on aika homma, vaikken sitä yksin puuhaakaan.
Harjoittelijat ovat piristäviä ja toisaalta iso vastuu. Välillä tuntuu, ettei minusta ole ohjaamaan ketään, ja välillä tuntuu loistavalta. Hommaa piisaa. Päivä, jolloin lukujärjestyksessä on yksi tunti, venyykin 8-17 koululla ja 17:30-02:00 kotona. Jösses. Ehkä olen vain liian tunnollinen. Jossain voisi varmaan oikaistakin.
Mahtia.
Päätin tänään oikein tehdä irtioton, ja lopetin työt ennen puoltayötä! Aion kaatua kohta naamalleni punkkaan. Huominen on tai ei ole pulkassa, mutta nyt piisaa. Emmää jaksa. Yksi nukuttu yö voi auttaa taas perjantaihin.
Viikonloppu menee kokeita laatiessa, koska koeviikko alkaa taas keskiviikkona (vai torstaina). Jos kerrankin olisin ajoissa valmis, enkä viimeisenä iltana. Herkullinen ajatus. oppilaille pitää veivata vielä kertaustehtäviä ja synteesejä kurssista, mutta kaiken kaikkiaan olen lähes aikataulussa. Miniläppäri on selkeästi auttanut organisoinnissa, eli jokainen tuhlattu sentti on ollut hyödyksi.
Perheessä surkuhupaisia uutisia, ja toisaalta kauhistuttaa. Jos innokas ope tekeekin lastensuojeluilmoituksen? :| No sitten tekee, eipä meiltä luurankoja kaapista löydy. Ei voi tähän selittää, mistä on kyse, mutta aika uskomatonta - itkisikö vai nauraisiko? Ensin jälkimmäistä, sitten ensimmäistä, ja kollegalle tänään vuodatin lounaalla. Sitten taas väsyneenä hetkenä ensimmäistä.
No kevät on jo täällä, ja aikataulu kevenee. Sitä odotellessa. Hullun ammatin olen hommannut, mutta on tässä puolensa.
Kukkarintamalla on suru-uutisia. Aloe kupsahti. Ilmeinen liikakastelu iski, kun sillä lailla mätäni jaloilleen. (Kauhee löyhkä. :D) Posliinikukka ei kasva eikä kuole. Onkohan se muumioitunut? Suka-aloe on piristynyt, ja tekee taas uutta vauvaa. kohta on vauvoja siellä täällä. :) Kukkavauvoja. Ja sukulaisvauva. <3
Anopinkieli ja anopinhammas pitävät hoitamistyylistäni. Samoin orkideat ovat vihreitä, vaikka kukkiminen onkin nihkeää. Pidän jostain syystä niiden juurakoistakin, joten olkoot kukkimatta. Välii, kun en kuitenkaan jouda niitä ihailemaan.
Jokohan sitä kohta jostain innostuisi? Nukkumisesta ainakin. *menijo* *kuarsaa*
posted by Laurier Rose | 22:34
2 Comments:
No, koetahan jaksaa kevääseen ja kesään. Sekä työssä että perhe-elämässä. Voimia.
Jooh, elämä voittaa. ;o Jossain välissä.
On taas alkanut jokakeväinen kitinä mielipidepalstoilla, että opettajat pitäis lomauttaa kesällä, js kurssit pitäis käydä kesällä, ja loma on liian pitkä ja työpäivät liian lyhyitä. Joopajoo. Kokeilisivat itse ensin. :P
L.R.
Lähetä kommentti
<< Home