Niin sitten - sitten niin

Kaksi viikkoa kieli vyön alla, vauhtia on piisannut. Asioita on hoidettu kaksin käsin ja jaloinkin. Selvittyivät ne. Paitsi ne lentoliput. Ehkä nekin selviävät vielä tänään. Toivottavasti ei sotkuja. Ei ei ei sotkuja. Mutta pahinta odotellessa, kuitenkin toivorikkaana.

Aina ne jotenkin järjestyvät, asiat.

Kokeet on korjattu, numerot on annettu, työhuonetta siivottu. Sain siihen apuakin. Ei siellä vielä siistiä ole. Pitää pyytää lupa siirtää lisää kansioita kaappiin. Pitää saada tilaa niille, joita joka päivä tarvitsee. Meitä on siellä aika monta kuitenkin, eikä tilaa kenellekään.

Oli potkiaisia, oli penkkareita, oli vanhojen päivää. Ihania. Voi niitä nuoria. Niin iloisia ja jännittyneitä, niin kauniita ja komeita. Tänään illalla koettelemus laivalla - wanhojen risteily. Peukut pystyyn, ettei kenellekään mitään sattuisi, vaan olisi hyvä ja kiva reissu kaikille. Keikuttelua lupaavat. Kylmää.

Hiihtoloma. Huhhuh. (Kannoin kotiin harjoitustöitä tarkistettavaksi.)

Mitenkä taas on vaikee jaksaa?

Voi voi. Jakson vaihtuminen on aina kalmaista aikaa. Juuri vaihtui, töitä on. Ja niitä on. Tasapainon vuoksi otin projektiksi yhteisen "työhuoneemme" siivoamisen töissä. Vapautin yhden kaapin harvoin tarvittaville asioille. Sen avulla vapautin kaksi hyllyä työhuoneesta. Mapitin sekalaisia papereita vuosilta 1990-2004, pesin hyllyt. Siirsin niihin kirjoja pöydältä. Pesin pöydän. Alkuviikosta jatkan sitkeästi. Tiedän, että huoneesta tulee viihtyisämpi kaikille.

Voi kokeiden korjaus. Olen viettänyt aikani kursseja suunnitellen, joten kokeiden korjaus on tekemättä. Ensi kerralla korjaan kokeet välittömästi, niin se on sitten tehty. Roikottaminen ärsyttää. Toisaalta niin tekee kokeiden korjaaminenkin. Tuska ei tosin pienene odottamalla. *huokaus*

I need my happy place.

Asiat järjestyvät, kun vaan tekee. Työt tosin eivät tekemällä lopu.

Remppaa, ei kukkia

Odotellaan. Ei ole mitään tapahtunut. Tänään oli jotain kotelointeja tehty. Saatiin piirustukset keittiöstä ja hyvältä näyttää, eikä edes pahan kallis. Kylppärikalusteet olivat myös aika passelin hintaisia. Kyl se siit.

Kärsivällisyys on välillä tipotiessään. Sitten taas kiinnostus ja ärsytys lakkaa ja unohdan koko remontin. Turha kitistä. Se vie sen aikaa kun se vie, ja sitten on valmista. Pääasia, että tehdään hyvin ja nättiä. Niin se menee, joten ei auta ku olla tyytyväinen.

Esikoisen kanssa krisaa taas. Että voi olla vaikeaa. Pikkuveljensä kimpussa alati. Ärsyttää minkä ehtii ja kinaa kaikesta jokaisen kanssa. Purkaa turhautumisensa vääntämällä pikkuveljen kättä niin että toinen ulvoo. Voi kypsyys. Tämä tapahtui siksi, koska en suostunut tilaamaan haluamaansa peiä heti, ja kaiken hyvän päälle olin kamala äiti, ja kielsin katsomasta hänelle sopimatonta leffaa. Huonosti kestää odottamista tämä vanhin.

Onneksi vahinkoja ei ole sattunut. Yhteenottoja jatkuvasti. Joskus väsyttää tämä ammatinvalinta. Ensin väännetään koulussa tyn puolesta ja kotona alkaa sama juttu. Välillä kyllästyttää kasvattaa aamusta iltaan. Voi voi. Jonain päivänä sitten näkee, että joku on mennyt perille, ja taas jaksaa paremmin. Tänään jaksan huonommin.

Täällä tarvittaisiin eristyskoppi pahiten meluavalle. Äänieristetty tietenkin. *huokaus*

Purpati purpati.